Tämä on ensimmäinen aamukirjoitusharjoitukseni moneen vuoteen. Kun kirjoitin ensimmäisiä aikoja sitten eri medioissa julkaistuja runoja, käytin tätä tekniikkaa. Laitoin aina kellon soimaan 10-30 minuutin kuluttua aloittamisesta.
Huomaan kuinka yhteys minun ja tekstini välille syntyy parhaiten "vahingossa" Annan itselleni anteeksi kaiken kirjoittamani turhuuden, mutta kaiken käsityskykyni mukaan kirjoitan nyt oleellisesta, kun olematon on kirjoitettu. Kirjoittamiseni ei ollut aikarajoitettu, joten se poiki uudesta aiheesta paljon tekstiä. Saattaa poikia vielä toisenkin tekstin tuosta aiheesta, mikäli luen ko. kirjan loppuun.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti